Tieto liiketoiminnan keskeisenä menestystekijänä

Tietoyhteiskunta, tietopääoma, tiedolla johtaminen ja digitaalisuus ovat pian arkipäivää. Pääosa kasvavasta tiedostamme on määrällistä tietoa (data), jota ei voi hyödyntää ilman tulkintaa. Datan kerääminen puolestaan edellyttää ennakkoon määriteltyjä rakenteita (meta) ja niihin liittyvien suhteiden tuntemista (tietämys). Tulkintaan vaikuttavat ideologiset, poliittiset, uskonnolliset ja uskonnottomat maailmankatsomukset (semantiikka) sekä kulttuuri ja koulutus (pragmatiikka).

Tietoyhteiskunta-ajattelun jälkilöylyistä jäi monenlaista päänsärkyä ja toteumattomia toiveita lupaavasta teknisestä kehityksestä huolimatta. Aikoinaan 1960-luvulla moniselitteisin tilastollisin perustein alkaneesta jälkiteollisesta yhteiskunnasta on juostu kansallisiin tietoyhteiskuntaohjelmiin teknologian, talouden, työn ja ammattien sekä tiedon ja osaamisen muutosperustein nykyiseen digiaikaan. Kiistämätön tosiasia on mittava tieto- ja viestintäteknologian kehitys, joka on minimoinut aika- ja paikkarajoitteet sekä tehostanut monin tavoin toimintaprosesseja. Tietoa kerätään paljonkin, mutta sen muuntaminen merkitykselliseksi ja asioita yhdistäväksi tietämykseksi ei ole niinkään onnistunutta, jotta sen soveltava hyödyntäminen varsinkaan päätöksenteossa tarvittavaksi tiedoksi olisi kehittynyt odotetusti. Käytössä välttämättömän ja usein määrittelemättömän tiedon merkitys ja riittävyys sekä eritasoisuus, -aikaisuus ja -muotoisuus sekä integroimattomuus ovat luoneet datan hautausmaita, joista ei tarvittavaa tietoa löydetä ja johon ei päätöksenteossa voi luottaa.

Keskeisimpiä haasteita liiketoiminnassa on päätöksenteon edellyttämien tietolähteiden ja moniulotteisen tiedon määrittely. Yhtäältä ongelmana on tarpeellisen ja käytettävän tiedon tunnistaminen, koska suurin osa tiedosta on luonteeltaan piilevää sekä hiljaista ja argumentoimatonta. Mielenkiintoista onkin, missä organisaation tieto on sekä mistä ja miten sitä hankitaan, luodaan ja jaetaan. Tieto on moniulotteista ja perustuu inhimilliseen älykkyyteen ja täten ihmisen toimintaan, jonka avulla tietoa ja osaamista kehitetään ja siirretään järjestelmiin, käytänteisiin ja teknologioihin. Toisaalta tietoprosessien tunnistaminen ja kuvaaminen on lähtökohtana myös strategiaan perustuvan tiedon määrittelyssä (mitä, miksi ja miten). Haastava tilanne johdattelee yrityksiä tietojohtamisen laajan kokonaisuuden huomioimiseen ja kehittämiseen. Siinä HR-asiantuntijoilla on tärkeä rooli osaamisen määrittely- ja kehittämistyössä, sillä valtaosa tiedosta syntyy aktiivisten ja osaavien ihmisten toimesta ja siirretään kehittämisen kautta tuotteisiin ja palveluihin sekä toiminta- ja tietojärjestelmiin. Tekoälyn alkuperäkin on lopulta inhimillisen älykkyyden luomia algoritmeja.

Organisaatiossa tutkitaan monin tavoin henkilöstöä osaamisen ja hyvinvoinnin suhteen, mutta tutkimustieto jää valitettavasti usein erimuotoisena erillisjärjestelmiin. Järjestelmätasolla voidaankin nähdä kehittämisen neliapila, jonka avulla HRM:n Big Dataa kerätään ja jalostetaan. Liiketoimintatiedon hankinta ja tutkimus, analysointi ja henkilöstön työpsykologinen arviointi sekä suorituksen ja osaamisen ohjausprosessien hallinta luovatkin toimintakokonaisuuden menestykselliseen tiedolla johtamiseen. Kaikkiaan integrointitarvetta ja mahdollisuuksia olisi enemmänkin, kunhan järjestelmät saataisiin keskustelemaan keskenään. Henkilöstöä koskevan Big Datan kokonaisuutta olisikin pohdittava syvällisemmin sekä sisällön että järjestelmien hyödyntämisessä, jotta historia- yms. tietoa voitaisiin hyödyntää henkilöstöä koskevassa pitkäjännitteisessä kehittämistyössä.

Tietojohtamiseen kuuluu moniulotteisen tiedon hankinta, luominen, analysointi ja jakaminen. Tärkeimpänä ulottuvuutena ja ’primus motor’ on inhimillinen ulottuvuus, joka kaikkiaan muodostaa perustan tietopääoman kehittämiselle ja on olennainen lähtökohta myös organisaation oppimisprosessissa. Tietojohtamisen keskeisin tekijä on moniulotteinen informaatio, jonka tärkein tuottaja on aktiivinen ja luova ihminen. Organisaatio oppii ja osaa, muistaa ja unohtaa sekä luo uutta vain jäsentensä kautta.

Henkilöstöön liittyvää tietoa on monilla ’alustoilla’ ja sovelluksissa sekä usein eri muodoissa. Tiedolla johtamiseen kuuluu olennaisesti hankitun tiedon jatkuva ja systemaattinen mittaaminen, seuranta ja analysointi. Määritellystä datasta voidaan tuottaa tarvittavaa ja strategisesti merkityksellistä tietoa monitasoisella analysoinnilla. Yhtäältä jokaisen perusosaamiseen pitäisikin kuulua eräänlainen ’tietoproletariaatin’ rooli, jossa tietoa kerätään, jaetaan ja hyödynnetään kriittisesti. Toisaalta organisaation kannalta olisi tärkeää, että tietoprosessien kehittäminen ja koordinointi kuuluisi jonkun vastuualueisiin ja tehtäviin.

Myös tiedon suojaaminen on ajankohtaista, sillä EU:n uudet tietosuojasäännökset astuvat voimaan 25.5.2018. Tietoon liittyvää lainsäädäntöä ja asetuksia käsitelläänkin lukuisissa lainsäädännöllisissä yhteyksissä. Lisäksi sähköisen viestinnän lainsäädäntö on tulossa, vaikkakin jälkijunassa. Tietotilinpäätös, jossa määritellään yrityksen käyttämät tiedot ja tietoprosessit kaikkineen, onkin pian arkipäivää. Lisäksi organisaatio on enenevästi informointivelvollinen, ja sen edellytetään nimittävän vastuuhenkilö tietosuojasta huolehtimiseen. Tietoon liittyvä toiminta on siis erittäin keskeistä ja täten pelkästään jo lainsäädännöllisesti ajatellen haasteita riittää puhumattakaan henkilöstön koulutustarpeista. Henkilöstö- ja tietotilinpäätökset ovatkin potentiaalisia tietoon liittyviä seuranta- ja raportointimahdollisuuksia liiketoiminnan kestävän kehittämisen mahdollistamiseksi. Nämäkin olisi hyvä sisällyttää HRM-tietojärjestelmien raportoinnin keskeisiksi osiksi.

Tietoasiantuntijuudesta voisikin muodostua uudenlainen ja merkittävä kilpailutekijä yrityksen tietojenkäsittelyn kokonaisuudessa, mikäli yritysjohto näkisi tiedonhallinnan strategiset mahdollisuudet ja liiketoimintatiedon analytiikan kasvavan merkityksen sekä osaavan ja aktiivisen henkilöstön tärkeän roolin niiden keskiössä. Henkilöstön jatkuva koulutus ja tietovalmiuksien kehittäminen olisivatkin tärkeitä haasteita tietoprosessien kehittämisen ja tietoanalytiikan lisäksi. Kehittämisen haasteissa yritysten ja korkeakoulujen verkostoituminen ja pitkäaikainen yhteistyö luovat käytännöllisiä edellytyksiä menestymiselle. Kaikkiaan potentiaalinen haaste liiketoimintatiedon syvällisestä hyödyntämisestä saisi täten vihdoin käytännöllistä perustaa tulevaisuuden tietoasiantuntijuuden kautta. Tieto – sillä kulkee kaikki!

Accountor HR Solutions on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteistyöpartneri. Partnertoiminnan kautta Haaga-Helia edistää yhteistyökumppaneidensa liiketoiminnan menestystä ja kilpailukykyä. Haaga-Helian opiskelijat pääsevät yrityksiin tekemään työharjoitteluita ja opinnäytetöitä.

Facebooktwitterlinkedin

Martin Stenberg

FT, VTM Martin Stenberg on toiminut koulutus-, kehittämis- ja tutkimustehtävissä ammatillisissa ja ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa. Hän on toiminut myös tietojohtajana useissa yrityksissä. Nykyisin hän toimii johtamisen yliopettajana Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Hän on myös Tietojohtaminen ry:n hallituksen jäsen.

www.haaga-helia.fi

martin.stenberg@haaga-helia.fi

Tuoreimmat blogitekstit

OTA YHTEYTTÄ

Kerro, miten voimme olla avuksi. Jätä yhteystietosi niin palaamme asiaan viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Ota ensimmäinen askel jo tänään, älä odota huomiseen.

PYSY AJAN TASALLA

TILAA ILMAINEN UUTISKIRJE

Saat yrityksemme tuoreimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.