Viekö robotiikka palkanlaskijoiden työpaikat – ja mitä siitä pitäisi ajatella?

Karkeasti jaoteltuna robotit suorittavat tehtäviä, jotka ovat ihmiselle liian yksinkertaisia, vaarallisia tai likaisia.

Näistä kolmesta varmasti vain ensimmäinen on sellainen, jonka palkanlaskija voi löytää omasta työstään. En väitä, että palkanlaskenta on yksinkertaista, mutta liian monessa yrityksessä työ sisältää edelleen paljon rutiininomaista manuaalista työtä.

Onko robotiikalla sitten annettavaa palkanlaskennan sektorilla, ja mitä se voisi käytännössä olla? Häviävätkö palkanlaskijoiden työt robotiikan myötä, kuten on käynyt monelle toimenkuvalle esimerkiksi teollisuudessa?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos listasi muutama vuosi sitten 20 uhatuinta ammattia, jotka tulevat heidän arvionsa mukaan häviämään tai muuttumaan seuraavan 10–20 vuoden aikana. Palkanlaskijan ammatti löytyy listauksen sijalta 10. Etlan arvion mukaan palkanlaskijan toimenkuva muuttuu tai häviää 97 % todennäköisyydellä.

Miksi näin?

Tekninen kehitys ajaa palkanlaskijan tehtävälistaa alas

Tekninen kehitys palkanlaskentaohjelmissa on aiheuttanut sen, että palkanlaskijan työ on nykyään enemmän palkkaprosessin tarkastelua kuin varsinaista laskemista. Nykyaikaiset järjestelmät pystyvät automaattisesti huomioimaan laskennassa poikkeamien aiheuttamat muutokset sekä työaikoihin liittyvät tulkinnat.

Aikaisemmin palkanlaskijan tehtävänä oli tallentaa ohjelmistoihin loma-aikoja, poissaoloja sekä palkka- tai työsuhdemuutoksia. Nykyään järjestelmät hoitavat automaattisesti kaikki näihin liittyvät muutokset – niin datariveinä järjestelmään kuin euroina palkkanauhalle. Kellonaikoihin, tuntimääriin tai viikonpäiviin liittyvät työaikatulkinnat hoituvat niin ikään automaattisesti.

Pian voimme ajastaa palkanlaskennan tehtävät kokonaisuudessaan järjestelmään ilman, että nettopalkkojen laskemiseen tarvitaan ihmisen toimenpiteitä.

Palkanlaskentaohjelmien tekninen kehitys mahdollistaa siis jo nyt sen, että palkanlaskennan rutiininomaisia tallennus- tai tarkastustehtäviä ei enää tarvitse tehdä. Koneen hoitaessa yksinkertaiset tehtävät voidaan kehitystä kutsua myös palkanlaskennan robotiikaksi.

On selvää, että robotiikasta ja automaatiosta saadaan kaikki hyöty irti vain, jos palkanlaskentaan liittyvät tietovirrat on mietitty tarkasti ja jokainen organisaatiossa noudattaa niitä.

Rutiineista vaativaan asiantuntijarooliin

Häviävätkö palkanlaskennan työt sitten todella seuraavan 10–20 vuoden aikana?

Kyllä ja ei.

Todennäköisesti kaikki edellä kuvatut tallennustehtävät häviävät, mutta sen sijaan palkanlaskijoilla olevaa palkanlaskennan, työaikalainsäädännön ja työehtosopimusten tuntemusta tarvitaan jatkossakin.

Työehtosopimukset ja työaikalainsäädäntö tuskin tulevat häviämään Suomesta. Voidaan siis perustellusti sanoa, että palkanlaskijan ammatti tulee jatkossa muuttamaan muotoaan entistä enemmän työsuhdeasiantuntijan rooliin.

Olennainen osa palkanlaskijan työtä tulee olemaan myös palkanlaskentaohjelmistojen ylläpitäminen. Tämä ei tarkoita sitä, että palkanlaskijoiden pitäisi jatkossa olla tietotekniikan osaajia. Ohjelmistot ovat nykyään käyttöliittymästä käsin parametroitavissa, ja näin ohjelmistoa voidaan muokata haluttuun suuntaan pääkäyttäjän toimesta. Tämä tulee mullistamaan erityisesti kunnallisen sektorin toimintatapoja, sillä tähän saakka siellä pääkäyttäjien muokkausmahdollisuudet ovat olleet rajallisia ohjelmistotalojen pitäessä kiinni ohjelmiston pääkäyttäjäoikeuksista.

Oma näkemykseni? Palkanlaskija-nimikkeellä on vain kourallinen työntekijöitä vuonna 2030, eikä tätä kehitystä kannata yrittää keinotekoisesti jarruttaa. Katoavien tehtävien tilalle syntyy uusia, erilaista osaamista vaativia toimenkuvia. Esimerkiksi työsuhdeasiantuntija kuvaa useimman palkanlaskijan toimenkuvaa paremmin jo nyt.

Kirjoittaja on entinen palkanlaskija, nykyinen HRM-järjestelmän tuotepäällikkö.

 

Lue lisää: Mitä on alusta loppuun automatisoitu palkanlaskenta

Facebooktwitterlinkedin

Perttu Seppänen

Henkilöstöhallinnon ja henkilöstöön liittyvien tietojärjestelmien moniottelija. Yli 10 vuoden kokemus henkilöstö- ja palkkahallinnosta, järjestelmien käyttöönotoista, prosessikehityksestä ja Hr-järjestelmien tuotekehityksestä. Nykyisen työnantajan palveluksessa reilut viisi vuotta, josta puolet projektitoimituksissa ja viimeiset 3 vuotta Mepco HRM tuotteen tuotepäällikkönä ratkaisujen osalta.

Työelämän ulkopuolella arjen täyttää kaksi pientä lasta ja aikataulujen salliessa erilaiset pallopelit. Kesällä aikaa tulee vietettyä golfmailan varressa ja talvisin kuntoa ylläpidetään jääkiekon ja sählyn avulla.

Pyydä veloitukseton Mepco HRM -esittely

Haluatko nähdä Mepco HRM:n tositoimissa? Varaa itsellesi asiantuntijamme pitämä veloitukseton esittely! Verkkoesittely on tarkoitettu palkka- ja henkilöstöhallinnon päättäjille ja ammattilaisille, jotka haluaisivat kehittää yrityksensä HR-toimintoja.

Lue lisää

OTA YHTEYTTÄ

Kerro, miten voimme olla avuksi. Jätä yhteystietosi niin palaamme asiaan viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Ota ensimmäinen askel jo tänään, älä odota huomiseen.

PYSY AJAN TASALLA

TILAA ILMAINEN UUTISKIRJE

Saat yrityksemme tuoreimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.